Päätin hiljattain harventaa kirjoittamistahtiani. Tähän johtopäätöksen olen tullut, koska en ole jaksanut viime aikoina paljoa kertoa elämästäni ja toisekseen olen vahvemmin tullut epäilleeksi sitä, että minua jotenkin valvotaan.

Sunnuntai meni kotona varsin vaivattomasti, enkä oikein jaksanut tehdä mitään. Tämä johtui lähinnä siitä, että olin edellisenä päivänä ollut pitkään Karaokebaarissa. Tuttuja siellä ei juurikaan näkynyt. Joku kävi kysymässä minulta, lähtisinkö joskus raveihin? En tiedä, mistä hän tiesi ravi-innostuksestani. Miten minut voidaan tunnistaa tämän blogin kautta?

Eilinen sitä vastoin meni töiden jälkeen siinä, kun kävin kaverini asuntoa siivoamassa. Hän oli näet muuttanut ja pyysi apua loppusiivoukseen, jostain syystä menin auttamaan, vaikka en tunne häntä kovinkaan hyvin. Löysin loppusiivousta tehdessä hänen vaatekomerostaan jotain, minkä päätin ottaa itselleni.

Tänään sitä vastoin kävin saman kaverini kanssa kirpputorilla, enkä yhtään ymmärrä sitä, miten ihmiset voivat lahjoittaa tuollaiseen hyväntekeväisyysjuttuun paljon hyvää tavaraa. Onko se loppujen lopuksi hyvää ja onko se hyväntekeväisyysjärjestöjen lahjoittaminen varmasti sitä, mitä ne mainostavat. Jotenkin epäilen koko touhua. Muuten ilta on mennyt varsin nopeasti, koitan kirjoittaa taas jonkun päivän kuluttua.

Viime yönä näin jälleen unta koirista, joka minun täytyy kertoa. Siinä unessa oli joku tutunnäköinen taikuri, jolla oli kaksi koiraa showssaan mukana. Olin itse katsomassa sitä showta ja odotin koko ajan, että ne koirat katoaisi, mutta eivät kuitenkaan kadonneet. Vieressä olevan ihmisen kanssa mietimme sitä, oliko kyse vaan saada katsojien katse muualle itse esityksestä näiden koirien avulla? Se uni oli todella todentuntuinen. Normaalielämässä en voi sietää taikureita.